Hautvillers

Hautvillers sijaitsee Montagne de Reimsin etelärinteellä, 3 km Épernayn pohjoispuolella ja 21 km Reimsistä, ja sieltä avautuu näkymä Marnen mutkiin; pohjoisessa kuntaa peittää valtion omistama metsä. Sen kukkulat yhdessä Cumièresin, Dizyn, Aÿn ja Mareuil-sur-Aÿn kukkuloiden kanssa kuuluvat ”historiallisiin kukkuloihin”, jotka lisättiin vuonna 2015 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. UMC:n mukaan viinitarhat kattavat 290,7 ha ja niillä toimii 147 viininviljelijää. Viinitarhat nousevat 79 metristä 211 metriin (keskimääräinen kaltevuus 12 %), ja niiden suunta on kaakosta lounaaseen. Pinot Noir on yleisin lajike (44 %), sitä seuraavat Meunier (29 %) ja Chardonnay (27 %).

Hautvillers on Premier Cru, jonka luokitus échelle des crus -asteikolla on 93 %. Vuonna 1920 sen sijoitus asteikolla nousi 70 prosentista 80 prosenttiin. Vuonna 1718 Jean Godinot mainitsi ”Auvillén” ”Rivière-viinien” joukossa, ja vuonna 1816 André Jullien luokitteli sen valkoviinit ensimmäiseen luokkaan. UMC:n mukaan kunnassa on viinitarhoja seuraavilla tuottajilla: Jacquesson, Joseph Perrier, Leclerc Briant, Louis Roederer, Moët & Chandon ja Veuve Clicquot.

L benediktiiniluostarin Saint-Pierren perusti 600-luvulla Reimsin arkkipiispa, pyhä Nivard. Normannit tuhosivat sen vuonna 882, englantilaiset polttivat sen vuonna 1449 ja hugenotit hävittivät sen maan tasalle vuonna 1564. Se rakennettiin uudelleen Katariina de’ Medicin ansiosta, ja suljettiin vallankumouksen aikaan. Pierre Pérignon (1638–1715), Dom Pérignon, toimi täällä kellarimestarina 47 vuotta. Luostarin johdolla näiden kukkuloiden viini muuttui vuosina 1660–1700 tyynestä kuohuviiniksi. Hänet on haudattu luostarikirkkoon, joka on nykyään Saint-Sindulphe-seurakuntakirkko. Vuonna 1823 Pierre-Gabriel Chandon osti luostarin, ja se kuuluu Moët & Chandonille. Kylän julkisivuissa on noin 140 takorautaista kylttiä.

Alla ovat Hautvillersissä toimipaikkaansa pitävän tuottajan Locret-Lachaud’n viinit. Kylä näkyy Champagnen kartalla, Cumières’n ja Dizyn välissä.